sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Första veckan


Tänään oli yhdeksäs päiväni Göteborgissa. Yksi viikko takana, 19 edessä. Ei sillä, että laskisin.. :D Viikko on mennyt hurjaa vauhtia ja tekemistä sekä asioiden hoitoa on ollut paljon. Kaupunkia olen alkanut hahmottamaan jo paljon paremmin ja kai sitä voisi sanoa kotiutuneensa jo jonkin verran. Ruotsi sujuu koko ajan paremmin, lähes pelästyin pari päivää sitten, kun huomasin ajattelevani ensimmäisen kerran spontaanista ruotsiksi. Härregud!

Lähdimme siis lauantaina 18. päivä äidin kanssa aamukoneella kohti Göteborgia. Pehmeä lasku uuteen kotikaupunkiin: mukava hotelli keskustasta (ja hotelliaamiainen tietty tärkeimpänä!) ja äiti mukana. :) Kiertelimme kaupunkia sen verran, mitä kylmältä viimalta pystyimme. Asteita on tosiaan se -2, mutta tuuli on todella jäätävä! Ensi vaikutelma Göteborgista: todella kaunis kaupunki, mutta ihmettelimme, missä kaikki ihmiset ovat lauantaipäivänä? Göteborgissa on noin 550 000 asukasta, mikä on noin 60 000 vähemmän kuin Helsingissä. Tärkeämpi syy ihmisten vähyydelle kaduilla löytyi kuitenkin ruotsalaisesta kulttuurista: ne oli tietenkin kaikki sisällä, fikalla! Kahvilat tuntuu olevan täällä aivan täynnä aamusta iltaan asti.

Göteborg on todella kaunis. Erityisen ihastunut olen kaupunkia halkoviin kanaaleihin. Olen iloinen, että päätin tulla vaihtoon kevätlukukaudeksi. En tiedä teistä, mutta luminen kaupunki miellyttää omaa silmääni enemmän kuin loskainen. Ja tästä se kevät pikkuhiljaa tulee. Göteborgissa tosin kuulemma sataa paljon, saimme jopa yliopiston puolesta sadeviitat. Eli eiköhän loskakelejä kevääseenkin mahdu, mutta tärkeintä on päivien piteneminen pikkuhiljaa.

24 kiloa valmiina lähtöön

 
Vinkki viitonen muuten vaihtoonlähtijöille: jos mahdollista, menkää uuteen maahan jo muutamaa päivää ennen opiskelujen alkamista. Itse en Australian matkan takia olisi paljoa aikaisemmin pystynyt muuttamaan, joten heti seuraavana päivänä saapumisesta (sunnuntaina) oli jo ensimmäinen infotilaisuus ja maanantaina kello 8 alkoi luennot. Sain avaimet asuntooni myös vasta maanantaina, joten kouluhommien lisäksi piti hoitaa kämppä asuttavaan kuntoon. Käytännönasioiden hoitoa on riittänyt koko viikoksi, minkä takia olenkin edelleen noin 300 sivua jäljessä lukuaikataulusta. No, kyllä näistä selvitään! :)

Sunnuntaina vietimme äidin synttäreitä villisti Naturhistoriska Museumissa. Museo on ilmainen alle 25-vuotiaille ja sitä vanhemille hintaa tuli noin viisi euroa, joka ei ole paha sekään. Tekstit oli melkein kaikki ruotsiksi - hyvää harjoitusta siis. Suosittelen käymään! Oltiin muuten äidin kanssa aivan hukassa ensimmäiset päivät, mitä kaupungilla suunnistamiseen tuli. Äidin loistava suuntavaisto on periytynyt suoraan mulle, joten ilman Google mapsia olisi sokea johdattanut sokeaa. Tässä muuten pari ylistyssanaa Soneralle (voisko ne maksaa mun laskut, kun mainostan niitä näin?): mulla on siis Soneran Sopiva-liittymä, jossa samalla kuukausihinnalla voi soittaa/tekstata/käyttää nettiä kaikkialla pohjolassa sekä Baltiassa. Niinpä on uuteen paikkaan mennessä ollut helppoa vain iskeä osoite puhelimeen ja seurata kävelyohjeita. Whatsappin ansioista taas kavereista ja Mikosta erossa oleminen ei tunnu niin pahalta, kun arjen kuulumisia voi vaihtaa normaalisti. Kännykän välityksellähän se normaali sosiaalinen kanssakäyminen muutenkin kävisi. Asensin äidillekin Whatsappin. :) Respect kaikille niille vaihtareille, jotka ovat tutustuneet kaupunkiin perinteisesti paperikartan ja eksymisen kautta!
 

Sunnuntain ja maanantaina välisen yön nukuin todella huonosti. 6:30 herääminen ahdisti ja ennen kaikkea 8:15 alkava Arbetsmarknad-luento jännitti tosi paljon. Löydänkö luentosaliin? Entä jos en ymmärrä mitään, mitä opettaja sanoo? Entä jos ruotsalaiset ovat ilkeitä? No okei, tuota viimeistä en sentään pelännyt. :D Löysin paikalle ihan hyvin, tosin ilman paikallisen "student buddyni" ohjeita ei olisi ollut toivoakaan. Paikaksi oli nimittäin materiaaleissa mainittu vain "sali K001". Onneksi student buddy sai selvitettyä, että mikä rakennus oli kyseessä ja antoi minulle erittäin yksityiskohtaiset ohjeet. Luento meni paljon paremmin kuin olin odottanut. Varmaan siksi, että olin odottanut katastrofia. Ymmärsin luennosta ehkä noin 40 %, mutta olin siihen hurjan tyytyväinen. Nyt, viiden luennon jälkeen, ymmärrän jo yli puolet ja suunta on koko ajan vain ylöspäin! :)

Ainoa vastoinkäyminen luennolla oli se, ettei minua löytynyt osallistujalistalta. Luennon jälkeen lähdin selvittämään asiaa laitoksen opintokoordinaattorien kanssa. Ensimmäinen koordinaattori lähetti minut toiselle, toinen kolmannelle ja kolmas kysyi vielä, olenko jutellut sen ensimmäisen kanssa. Minua ei siis oltu rekisteröity kurssille, vaikka olin saanut sähköpostia sieltä ja minut oli sinne hyväksytty. Täällä siis ilmeisesti pelkkä netti-ilmoittautuminen ei ole vielä rekisteröinti? No, ongelma muodostui siitä, että ilman rekisteröintiä en voinut saada "student accounttiani", jota ilman en voinut saada opiskelijakorttiani, jota ilman en voinut lainata kurssikirjoja! :D Vaikka asia ei vielä tuolloin iltapäivällä ratkennut, niin itselle jäi silti hyvä fiilis, koska olin hoitanut selvittelytilanteen melkein kokonaan ruotsiksi! Success! Ruotsissa pääsee kyllä tällaisissa asioissa niin helpolla: aina voi vaihtaa englanniksi, jos tuntuu vaikealta.





Maanantai oli muutenkin kiireinen päivä. Luennon ja rekisteröintisotkun jälkeen veimme tavarani äidin kanssa uuteen asuntooni ja kävimme vähän ostoksilla. Sitten minulla oli taas yksi infotilaisuus, jossa myös vihdoin selvisi, että minut on saatu rekisteröityä kurssille. Infotilaisuuden jälkeen meillä oli ensimmäinen Student Buddy-group tapaaminen. Eli homma toimii samalla tavalla kuin Suomessakin, yhtä paikallista Buddya kohden on 10-15 vaihto-oppilaan ryhmä. Oma ryhmäni on erittäin monipuolinen kattaus eri kansallisuuksia sekä eri tieteenalojen opiskelijoita. Olin ryhmän ainoa suomalainen ja lisäksi tapaamisessa oli paikalla pari ruotsalaista, espanjalainen, ranskalaisia, saksalainen, sveitsiläinen, itävaltalainen, hollantilainen sekä kalifornialainen. Varmaan eksoottista etenkin tälle kalifornialaiselle tytölle! :D

Suurin osa vaihtareista haluaa ehdottomasti vierailla Ruosin Lapissa ja nähdä revontulet. Itse olen ihan tyytyväinen, että Suomen Lapissa on tullut vierailtua sen verran monta kertaa, että voin hyvillä mielin skipata reissun. Lapinvierailu ei nimittäin kuljetuksineen, majoituksineen ja varusteineen (harvalta löytyy tarpeeksi paksuja talvivaatteita) ole todellakaan mitenkään halpa, joten säästän mielummin rahani jonnekin muualle. Tiesittekö muuten, että Ruotsin eteläkärjestä pohjoiskärkeen on sama matka kuin etelästä Roomaan? Valitsen ennemmin Rooman. ;)






Huggsylle tuuraaja?

Tiistaiaamuna äiti lähti takaisin Suomeen. Tässä vaiheessa sitä vasta oikeasti alkoi tajuta, että tänne on jäämässä. Tai en tiedä olenko vieläkään ihan tajunnut. Äidille olisi kyllä ollut vielä paljon tarvetta täällä - saa tulla takaisin mamma! ;) Pikkuhiljaa asiat ovat alkaneet rullaamaan. Tiistaina luennon jälkeen sain hankittua studen accountini sekä nettijohdon (tärkein!) ja järjestelin asuntoa. Keskiviikon luennolla meidät jaettiin ryhmiin, joissa teemme kurssin seminaarityöt, jännittävää. Sain vihdoin hankittua opiskelijakorttini ja lainasin ensimmäisen kirjan. Opiskelijakortti ei tietenkään heti toiminut kirjastossa, mutta sekin saatiin selvitettyä. Vieraassa paikassa ja vieraalla kielellä tällaiset pienet vastoinkäymiset / asioiden hoitamiset tuntuvat joskus raskailta, mutta toisaalta pienistä onnistumisista tulee myös tosi hyvä fiilis. Esimerkiksi kun kävelee ensimmäistä kertaa kouluun ilman karttaa tai tilaa mäkkiaterian ruotsiksi. No enhän mä nyt niin oo tehnyt! Tilasin nimittäin englanniksi.

Keskiviikkoiltana mulla oli ruotsin kielikurssi 18:15 - 20:30, tosin itse pääsin paikalle kello 18:40. Menin ratikalla väärään suuntaan. Luulisi, että kun asuu ratikkakaupungissa, niin tällaisilta välttyisi, mutta ei. Liian itsevarma. Katsoin Google mapsista kun vihreä pallo liikkui hurjaa vauhtia johonkin esikaupunkialueelle, jossa ratikkapysäkkien välillä oli oikeasti melkein kilometri. Google maps kertoi kello 18:10, että olen 10 kilometrin päässä sieltä, missä minun pitäisi olla. Kymmenen kilometriä?? Siinä vaiheessa ei kauheasti naurattanut, mutta kaikki meni lopulta kuitenkin hyvin: luennolla oli ollut kaikille kielikursseille yhteinen johdanto-osuus, eli varsinainen luento alkoi vasta kello 19. Jes.

Kurssi on nimeltään Svenska för studenter med annat modersmål - Muntlig språkfärdighet och hörförståelse. Kurssi kestää koko kevään ja kokoontuu pari kertaa kuukaudessa. Tykkäsin ekasta luennosta todella paljon! Motivaatio oppia kieli on aivan erilainen kuin yläasteella, lukiossa tai virkamiesruotsin tunneilla! Lähdimme liikkeelle aivan perusteista, nimittäin lausumisesta. Suomessa koulussa on tietenkin opeteltu lausumaan lähinnä suomenruotsalaisittain, joten kaiken sen poisoppiminen melkein kymmenen vuoden jälkeen on hyvin vaikeaa. Ja tärkeintä on tietenkin, että tulee ymmärretyksi. :) Kielikurssiryhmämme on myös mielenkiintoinen sekoitus eri ihmisiä. Suomalaisia vaihto-opiskelijoita on jonkin verran, mutta suurin osa on maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa. Yksi hollantilainen pariskunta on asunut Ruotsissa jo kymmenen vuotta! Hurjaa olla heidän kanssaan samalla kurssilla, omaan korvaani he olisivat menneet melkein natiiveista. Äidinkielenä kurssilaisilla on muun muassa persia, arabia, mandariinikiina, puola, bulgaria ja tanska. Vau!

Ensimmäisen viikon jälkeen olen huomannut osaavani ruotsia paremmin kuin ajattelin. Saatuani maaliskuussa hyväksynnän vaihto-ohjelmaan, mulla oli suuret suunnitelmat ruotsin treenaamiselle. Yhdeksän kuukautta aikaa lukea ruotsinkielisiä lehtiä, romaaneja ja blogeja, kirjoittaa päiväkirjaa ruotsiksi ja katsoa FST:tä ja ruotsinkielisiä leffoja. No, yhdeksän kuukautta meni ohitse hurjalla vauhdilla, enkä harjoitellut ruotsia lähes ollenkaan. Pari kertaa yritin katsoa uutisia ruotsiksi, mutta turhauduin, kun en ymmärtänyt. Ensimmäiselle luennolle meno jännitti siis aikalailla.

Kävi kuitenkin ilmi, että kun on pakko niin on pakko. Ruotsia on kuitenkin 13-vuotiaasta asti opiskellut enemmän tai vähemmän, joten kyllä ne perusteet sieltä jostain tulee, kun on kärsivällinen. Lisäksi täällä keskittyy kuuntelemiseen eri tavalla ja ymmärtäminen on koko ajan helpompaa. Aina voi myös täydentää keskustelua englannilla, jos oikeat sanat eivät tule mieleen. Viisi kuukautta on lyhyt aika kielen oppimiseen, mutta jo viikossa on tapahtunut selkeää kehitystä, jee!


Ei vissiin ollut oikea kurssi..

Tämä viikonloppu on siis mennyt tiiviisti koulukirjojen parissa: ei ihan sellainen ensimmäinen kokonainen vaihtoviikonloppu, jollaisen olin kuvitellut. :D Onneksi viikonloppuja on vielä paljon edessä ja esimerkiksi viikon päästä on luvassa "Speed Fika" eli vähän niin kuin speed dating, mutta ideana vain jutella monien uusien ihmisten kanssa. Superhyvä idea! :) Olen kuullut, että joillain vaihtareilla on luentoja vain kerran tai pari viikossa, joten heillä on ollut eri tavalla aikaa tutustua kaupunkiin ja esimerkiksi liittyä salille (saa nähdä saanko itse tämän aikaiseksi ennen kesäkuuta..). En silti vielä toistaiseksi ole harmitellut omaa vaativaa kurssiani, sillä olen oppinut tosi paljon ruotsia sekä tavannut paikallisia opiskelijoita. Kunhan nyt ei ihan kaikki päivät mene kirjojen kanssa... Kurssillamme on luettavaa yhteensä noin 2000 sivua ja niistä yli 700 oli määrätty tälle ekalle viikolle. Eli viimeistään ensi viikon jälkeen pitäisi tahdin vähän helpottaa ja pääsen keskittymään oleelliseen, eli Erasmus-bileisiin. Äiti se oli vitsi. Tsemppiä alkavaan viikkoon!

3 kommenttia:

  1. Hei vähän kiva juttu tää blogi, en tiennykään että sulla on tälläinen! Alan ehdottomasti seuraamaan sun kuulumisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, piti päästä itsekin kokeilemaan:) Ja jää varmaan konkreettisempia muistoja matkasta kun jaksaa kirjoitella fiiliksiä ylös :P

      Poista
  2. Hyvä Napsuuuu! Voit sitten näyttää mulle kaikki parhaat paikat ku tuun :) Tsemii kouluun <3

    VastaaPoista