tiistai 14. tammikuuta 2014

Hello Sydney!

Saavuin Sydneyyn aamulla kello 10 paikallista aikaa. Pitkästä matkasta ja huonoista unista huolimatta väsymyksestä ei ollut tietoakaan, koska aurinko! Oli uskomatonta nähdä niin paljon valoa heti aamusta. Itse ainakin olen aurinkoenergialla käyvää sorttia ja syksyisin haluaisin vain kasvattaa rasvakerroksen ja mennä talviunille, joten 16 päivän aurinkoterapia tuli tarpeeseen.

Lentokentältä pääsee junalla vartissa keskustaan. Hotellini, Oaks Hyde Park Plaza oli aivan Museum Stationin ja Hyde Parkin vieressä. Huoneeni oli superiso - isompi kuin meidän asunto. Kaksi huonetta, kaksi parveketta, keittiö kaikilla varusteilla, sängyt neljälle.. kelpaa! Ainoa miinus siitä, ettei ollut ilmaista wifiä. Darling Harbouriin käveli 15min, päärautatieasemalle 10min ja Oopperatalolle 25min. Hotellin katolla olisi ollut myös jonkinlainen uima-allas, jota en tosin ehtinyt käydä edes vilkaisemassa. Oli niin kiire.


Näkymä huoneen ikkunasta

St. Mary's Cathedral




Pikaisen suihkun jälkeen oli aika lähteä tutkimaan Sydneyä. Tuntui niin hassulta, lähes alastomalta, pistää päälle shortsit ja toppi! Lähdin kävelemään ilman karttaa ympäri kaupunkia. Ystäväni sanoi ennen lähtöäni, että Sydney on todella helppo kaupunki ja sen ottaa haltuun naps vain. No, ei meikäläiseltä ihan naps vain onnistunut, ensimmäiset päivät meni joko eksyksissä tai kartta kädessä. Välillä tosin tekee myös ihan hyvää eksyä reitiltään, näkee paljon enemmän.

Ensimmäisellä kaupunkikävelyllä kuvittelin koko ajan käveleväni Oopperatalolle päin ja parin tunnin päästä alkoi ihmetyttämään, kun ei sitä missään näy. Näin jostain pilvenpiirtäjien välistä vähän vettä ja päätin mennä rantaan katsomaan, olenko jo lähellä Oopperataloa. Ihmetys oli suuri, kun ei sitä näkynyt missään! Kaukana näkyi joku valkoinen rakennus (alla olevassa kuvassa, kyseessä oli Maritime Museum Darling Harbourissa) ja ajattelin itsekseni, että jos tuo on se paljon odotettu Oopperatalo, niin onpa vaan lame. Siinä vaiheessa kaivoin nöyrästi kartan esille ja kuinka ollakkaan, olin pari kilometriä sivussa reitiltä. No, ei siinä mitään, aurinko paistaa ja elämä on ihanaa ja olen Australiassa!

Lopulta löysin ensin Harbour Bridgen (okei, en tiedä kuinka ylpeä voi olla "löytäessään" yli kilometrin pituisen ja 134 metriä korkean sillan..) ja siitä Circular Quayn kautta Oopperatalon. Circular Quay (lausutaan muuten samalla tavalla kuin "key") on satama, josta lähtee lauttoja esimerkiksi Taronga Zoohon, Manlyyn ja muille esikaupunkialueille. Lisäksi Circular Quayssa on juna-asema ja lukuisia ravintoloita. Jos on liikkeellä tiukalla budjetilla, kannattaa tietenkin välttää noita ravintoloita, koska hinnoissa on tuntuva turisti- ja näköalalisä. Me kävimme tuolla kiinalaisessa ravintolassa, jossa pääruoka ja kokis maksoivat noin 30e, kun muualla sama satsi oli noin 10e. Mutta oli se hyvääkin :)

Museum of Contemporary Art ja Harbour Bridge
Circular Quay
Suosittelen käymään myös Nykytaiteen museossa (Museum of Contemprorary Art Australia), jonne on ilmainen sisäänpääsy. Vietin siellä useamman tunnin näyttelyitä kierrellen ja ilmaista wifiä hyödyntäen. ;) Itse en perinteisestä maalaustaiteesta kauheasti välitä, mutta nykytaide on kaikessa omituisuudessaan mielenkiintoista. Monesti kuulee sanottavan joistakin teoksista: "Mäkin olisin osannut tehdä tollasen!". No mutta etpäs tehnyt. 

Yksi teos jäi erityisen hyvin mieleen. Se oli kahdeksan minuutin pituinen video taiteilijasta itsestään syömässä vesimelonia. Hän leikkasi kokonaisesta vesimelonista aina yhden viipaleen kerrallaan ja painoi sen sitten korvalleen ihan kuin puhelimen. Samalla hän puhui siihen ja söi sitä hiljalleen. Tämän jälkeen hän leikkasi aina uuden palan, kunnes koko meloni oli syöty. Teoksen selityksessä kerrottiin, että työ kuvaa sitä, kuinka taiteilija kirjaimellisesti syö omia sanojaan... :D Mahtoi vähän turvottaa kahdenksan minuutin ja kokonaisen vesimelonin jälkeen... Museossa oli tuolloin myös Yoko Onon War is over!-näyttely, mutta jätin sen piheyksissäni väliin erillisen pääsymaksun takia.


Toisena päivänä kävin Darling Harbourissa. Sieltä löytyy muun muassa Hard Rock Cafe, leffateatteri maailman suurimmalla valkokankaalla, Madame Tussauds, Sydney Wild Life ja Sea Life. Leffassa kävimme sateisena joulupäivänä, mutta muut kohteet jouduimme jättämään väliin ajan ja rahan puutteen takia. Lisäksi olemme käyneet Berliinin Madame Tussaudsilla 2011 ja vuosi sitten Lissabonissa kävimme akvaariossa. Darling Harbourista löytyy myös Chinese Garden of Friendship, jossa kävimme yhdessä Mikon saavuttua aatonaattona. Kirjoitan siitä erikseen, oli niin nätti paikka!

Darling Harbour

Jetlagista vielä pari sanaa. Jetlagin vaikutukset ovat ilmeisesti melko yksilöllisiä, mutta olen kuullut sanottavan, että toipumiseen menee yhtä monta päivää, kuin on ylitettyjä aikavyöhykkeitä. Eli tässä tapauksessa toipumiseen olisi mennyt yhdeksän päivää! Ihan noin kauaa ei tainnut mennä, eikä jetlag omalla kohdalla tuntunut mitenkään erityisen raskaalta. Rytmi oli totta kai sekaisin ensimmäiset päivät, mutta lomalla se ei niin haittaa. Kun kone laskeutui aamulla Sydneyyn, sinnittelin auringon voimalla hereillä ilta kuuteen asti. Aurinko ja uudet paikat pitivät hyvin hereillä, joskin ekana päivänä päässä vähän surrasi välillä väsymyksestä. Kun simahdin kuudelta, heräsin sitten tietysti neljältä... Tällainen rytmi oli muutaman päivän, mutta ei se oikeastaan haitannut. Heräsin neljältä lueskelemaan muutamaksi tunniksi ja sitten nukuin vielä pari tuntia, kunnes lähdin kymmenen aikaan kaupungille. Takaisin tullessa jetlagin voittaminen on tuntunut vielä helpommalta. Tosin mullahan ei nyt ole ollut koulua eikä töitä ennen vaihtoon lähtöä, joten ei ihme, että helposti on mennyt. :D

PS: Lauantaina lähtö! Puoliksi pakattu matkalaukku ja kilometrin pituinen to-do-lista odottelevat..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti