Lukion toiselle luokalle asti mun valttikortti En ole koskaan-pelissä oli "En ole koskaan käynyt Virossa". Sitten 2008 syksyllä luovuin tuosta edusta ja kävin kaverin kanssa päiväreissulla Tallinnassa. Päivä bestixen kanssa oli totta kai huippuhauska (shoppailua, syömistä, leffa, väsynyttä naurua iltalautalla), mutta en voi sanoa tutustuneeni kaupunkiin ollenkaan. Joten kun kuusi vuotta myöhemmin Mikko löysi pöytälaatikosta heinäkuussa vanhaksi menevän Tallinkin lahjakortin, olin enemmän kuin innoissani tästä etelänreissusta.
Yövyttiin Tallinnassa yksi yö ja ehdittiin kierrellä kaupungilla vähän enemmän. Itselleni tärkein nähtävyys oli vanhakaupunki, jossa en ollut edellisellä reissulla käynyt. Ja se oli ihana! Hoin Mikolle (joka on käynyt Tallinnassa noin tsiljoona kertaa) koko ajan, että näätkö nyt kuinka hieno paikka tää on! Miksei kukaan ole kertonut! :D Pakko sanoa, että kun vertaan Tallinnaa, Riikaa ja Vilnaa, niin Tallinna kyllä nousee omaksi ykkösekseni. Ainakin se vanhakaupunki. Huomasin kuvia selaillessa, että en ole ottanut vanhankaupungin ulkopuolelta fotoja oikeastaan ollenkaan. No, kuten täältäkin voi lukea, niin meikä fanittaa vanhojakaupunkeja.
Oltiin liikkeellä rennolla asenteella ja nähtävyyksien metsästämisen sijaan keskityttiin kävelemään ympäriinsä ja hengailemaan. Hotellillekin mentiin melko aikaisin superpehmeän sängyn syövereihin. Tuossa oli alla parin viikon sykkiminen Montenegro - Dubai - Turku (Åbo se rankin tietysti) ja kyllä sen vähän huomasi. Askel alkoi painaa nopeammin, mentiin hintaville drinksuille vanhankaupungin torille kun ei jaksettu etsiä halvempaa paikkaa ja haluttiin istua varjossa. Jatkuva helle on tehnyt tehtävänsä, kesän alussa mua ei ois saanut varjoon mitenkään.
Mä en ole ikinä ollut muutamaa viikkoa pidemmällä matkalla ja vain pari kertaa olen vieraillut useammassa kaupungissa/maassa yhden reissun aikana. Olenkin miettinyt, että missä vaiheessa matkustaminen alkaisi väsyttämään? Maailmanympärimatka on välillä käynyt haaveissa, mutta toisaalta ajatus reissuähkystä on pelottava. Joissain maailmanympäriblogeissa on puhuttu reissuväsymyksestä, jolloin ei enää jaksakkaan ottaa kuvia jokaisesta kirkosta ja patsaasta. Etenkin jos tahti on kova ja maisemat vaihtuu tiuhaan, niin paikat eivät enää ehkä teekkään yhtä suurta vaikutusta, kuin jos ne näkisi tuoreilla silmillä. Jos on ollut vuoden reissussa, niin luultavasti on jo nähnyt suuremman vesiputouksen tai hienomman temppelin, kuin mitä seuraavissa paikoissa on.
 |
| Onko pakko kävellä jos ei taho? |
 |
| Duckface matkalla kotiin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti