Vähiin käy

Tajusin juuri, kuinka vähän mulla on enää opintoja jäljellä. Ensinnäkin, mulla ei ole enää yhtään tenttiä suoritettavana tai luentoa istuttavana. Tähän väliin pakollista ihmettelyä siitä, mihin aika onkaan mennyt? Tuntuu oudolta, etten pian (tai no pian ja pian...) olekaan enää opiskelija. Identiteettiin jää iso aukko täytettäväksi.

Onneksi ongelma ei ole ihan akuutti, sillä gradua ei ihan muutamassa viikossa tehdä. Ensin se pitäisi nimittäin edes aloittaa... Gradun lisäksi opinnoista puuttuu enää kaksi esseetä (toisen palautus on ensi viikolla) ja graduseminaari. Gradu tuntuu tällä hetkellä sellaiselta Mount Everestin kokoiselta haasteelta, mutta toisaalta uskon sen kyllä valmistuvan omalla painollaan, kunhan vain vähän jaksaisi paneutua. Koulutyö se on muiden joukossa, parempi huono gradu kuin ei gradua ollenkaan ja mitäs muita näitä graduvoimalauseita nyt onkaan.

Tutkintoni viimeisen luennon eväät